Ilmastoresilienssi Pariisin ilmastosopimuksen jälkeen: tapaustutkimus Suomen arktisesta matkailusta

Pariisin ilmastosopimuksen allekirjoittaminen on korostanut ilmastoresilienssin merkitystä. Suomen arktinen matkailu on mielenkiintoinen tapaustutkimus ilmastoresilienssin teorialle Pariisin sopimuksen jälkeisellä aikakaudella, koska Suomen hallituksen linjauksen mukaisesti maa on vuonna 2035 maailman ensimmäinen teollistunut hiilineutraali yhteiskunta. Samanaikaisesti arktisen alueen voimakas ilmastonmuutos lisää elinkeinon haavoittuvuutta. Asetelman moniulotteisuutta lisää myös elinkeinon voimakas globaali ja paikallinen kasvu. Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään, mitä ilmastonmuutoksen vaikutukset arktiseen matkailuun kertovat matkailun ilmastoresilienssistä Pariisin sopimuksen jälkeisellä aikakaudella. Tutkielmaa varten tehtiin 20 puolistrukturoitua haastattelua arktiseen matkailuun vaikuttaville sidosryhmille. Teoreettisen viitekehyksen muodostavat ilmastoresilienssin teoria sekä teoriaohjaava sisällönanalyysi. Kansainvälisten suhteiden resilienssitutkimukselle ominaisesti tutkielma ammentaa monitieteisestä tutkimuksesta sitoutuen arktisen resilienssin tutkimustraditioon, jonka ovat tehneet tunnetuksi Arktisen neuvoston työryhmät. Tutkielma tuo esiin neljä keskeistä havaintoa matkailun ilmastoresilienssistä: 1) ilmastoresilienssi on sidoksissa alueen elinvoimaan, 2) kasvava epävarmuus haastaa ja uusintaa ilmastoresilienssiä, 3) aktiivinen kimmoisuus toimii ilmastoresilienssin mittana ja 4) Suomessa arktisen matkailun ilmastoresilienssi on toistaiseksi riittävällä tasolla, mutta tämän kehittämiselle on kasvava tarve. Tutkielma tuo myös esiin tarpeen ilmastoresilienssin kehittämisen koordinaatiolle. Toistaiseksi koordinaation puuttuessa tarvittavien toimenpiteiden toimeenpano viivästyy. Havainto on linjassa kansainvälisen vertailun kanssa, jossa matkailuelinkeinon omaehtoiset järjestelmätason toimet ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä sen hillintään ovat usein osoittautuneet tehottomiksi. Tältä osin tutkielma tuo esiin tarpeen jatkotutkimukselle julkishallinnon roolista matkailun ilmastoresilienssiä kehittävän koordinaation organisoimisessa

SOCIAL LICENCE TO OPERATE IN LAPLAND : tools from the University of Lapland’s SLO research Final Report for the AMIC Project

publishedVersio

Asfalttipäällysteen valintaohje Hämeenlinnan kaupungille

Opinnäytetyöni tilaajana toimi Hämeenlinnan kaupungin infran suunnittelun yksikkö. Tämän työn tavoitteena oli saada Hämeenlinnan kaupungin suunnittelijoille selkeä ohje, minkä mukaan tehdä asfalttipäällysteen valinta erinäköisiin projekteihin. Työn idea, sekä tutkimuskysymykseni keskittyikin kysymykseen: ”Mitä asfalttia ja minne?” Työni avulla tuleviin työselostuksiin on helpompi tehdä selkeämpi ohjeistus päällysteen vaatimuksista urakoitsijalle. Ennen työselostuksissa on ollut vaihtoehtona kaksi päällyste vaihtoehtoa, minkä takia urakoitsijoilla on ollut epäselvää, kumpaa päällystettä käytetään. Työni sisältää myös tonttiliittymien asfaltointiohjeen. Työssäni otettiin myös kantaa asfalttirouheen maksimimäärän uusissa asfaltoinneissa. Asfaltointisuunnitteluohje tehtiin Hämeenlinnan kaupungin kunnallistekniikan suunnittelijoiden ehdotuksesta. Työni toteutettiin yhdessä Hämeenlinnan kaupungin kunnallistekniikan suunnittelijoiden kanssa. Opinnäytetyössäni käydään läpi asfaltin teoriaa, sekä katu- ja asfalttipäällysteensuunnittelua lyhyesti. Edellä mainitun lisäksi, työssäni oli mukana myös asfaltointialanasiantuntijoita haastatteluiden muodossa. Tutkimustulokset muodostuivat teoriasta, haastatteluista, sekä muiden kaupunkien asfalttipäällysteiden valintaohjeista. Opinnäytetyöni toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Opinnäytetyön lopputuloksena syntyi asfalttipäällysteen valintaohjetaulukko, jossa eri asfalttityypeille osoitettiin parhaat käyttökohteet. Harvemmin käytössä olevat asfalttipäällysteet sijoitettiin omaan taulukkoonsa käyttötarkoituksineen. Tonttiliittymien asfaltointiohje ei päivittynyt vanhasta, sillä Hämeenlinnan kaupungin rakennuttajapäällikkö oli tyytyväinen ohjeen riittävyyteen nykyisellään. Opinnäytetyön lopussa pureuduttiin työn johtopäätöksiin, sekä vedettiin yhteen työn onnistuminen kokonaisuudessaan. Opinnäytetyöni oli loppuvaiheessa, kun uusin painos asfalttinormeista julkaistiin. Uusin painos on nimeltään Asfalttinormit 2023. Uusimman painoksen tuomia muutoksia ei ole huomioitu tässä työssä muuten, kuin asfaltti-rouheen käytön osalta

ICT-käyttötukipalvelujen palvelutasot ja mittarointi: case ICT-palvelualan pk-yritys

Tässä opinnäytetyössä tutustutaan tietotekniikan palvelualan käyttötukipalvelujen laadun määrittelyyn ja mittaamiseen. Työssä selvitetään JHS-jaoston asettamat suositukset palvelutasoille sekä niiden mittaamiselle, ja hyödynnetään ITIL-kirjastoa asiaankuuluvilta osilta. Varsinaisen tutkimuksen kohteena on toimeksiantajayrityksen käyttötukipalvelu, jota tarkasteltiin edellä mainittujen aineistojen avulla. Lisäksi tutkimusta tehtiin käytännön tasolla eli työskentelemällä case-yrityksen helpdesk-palvelussa. Tarkastelun tavoitteena oli löytää helpdesk-palvelun kehittämiskohteita. Tutkimuksessa havaittiin kehittämiskohteita, joita parantamalla tukipalvelun palvelutasojen toteutumista voidaan seurata tarkemmin ja tarvittaessa raportoida asiakkaalle. Tämän lisäksi työhön on sisällytetty suosituksia, joiden avulla tukihenkilöiden työskentelyä voidaan helpottaa ja tehostaa. ITIL-kirjastoa tai muita standardeja sovellettaessa on tehtävä yrityskohtaista sovittamista, sillä parhaat käytännöt eivät kokonaisuudessaan sovellu case-tapauksena tarkasteltuun yritykseen. Samalla tavoin JHS-suositusten käytössä on huomioitava mittareiden toimivuus ja hyödyllisyys käytännössä.The purpose of this study was to investigate and improve the commissioner company's user support service. The examined SME company functions in the ICT sector and develops its own software product for both private and public sector. The study holds recommendations for improving the case company's service desk as well as widens the author's knowledge on the subject. The project was started by studying the parts concerning support services from both ITIL v3 and JHS-recommendations for public administration. Case company's user support service was then examined with help of the material and by working as a service desk analyst on a daily basis. It was concluded that by improving the company's issue tracking system, service level targets could be monitored more accurately and reports regarding key performance indicators could be produced. In addition, several recommendations to ease and optimize working at the help desk were added. However, relying on metrics alone is not advised because in practise there are a lot of factors affecting any single support case.Liite 1 on salainen eikä sisälly tähän teokseen

Pienehkö kevyenliikenteen kaarisilta

Tämän insinöörityön aiheena oli laskea kevyenliikenteen sillan pääkannattimien kestävyyttä. Tämä insinöörityö on tehty JK Wood Oy:lle, joka on pieni puunja-lostusyritys Juankoskella. Työn tavoitteena oli tuottaa yritykselle valmiiksi las-ketut taulukot vaadittavan poikkileikkauksen määrittämiseen. Sillan pääkannattimina toimivat kaksi liimapuukaarta. Sillan leveys on 1,3 metriä ja silta on suunniteltu kevyelle liikenteelle. Ajoneuvoliikennettä sillalle ei ole huomioitu, koska sillan käyttötarkoitus ei sitä vaadi. Kannattimien kestävyys laskettiin usealle jännevälille. Jännevälin vaihteluvälinä oli 2 - 12 metriä. Voi-masuureiden laskenta suoritettiin Frame 6.0 kehä-ohjelmalla ja vertailulaskelma käsin. Palkit on mitoitettu eurokoodin mukaisesti. Työ oli esiselvitystä mahdollisesta kaarisiltojen valmistamisesta. Työ on tehty opinnäytetyönä, joten vastuu työn tulosten hyödyntämisestä on käyttäjällä. Työn tuloksena saatiin pieni Excel-ohjelma, jonka avulla kestävyyttä voidaan arvioida.The aim of this project was to make structural calculations for the supporting beams of a cyclist and pedestrian bridge so they could see the required section of the laminated timber from the table that is ready calculated. The project was commissioned by the JK-Wood Oy which is a small wood-processing corpora-tion in Juankoski. The beams of the bridge consist of two laminated timber arches. The width of the bridge was 1,3 metres and bridge was designed for cyclists and pedestrians with a uniform load of 4 kN/m2. Vehicle traffic was not taken into account the bridge was planned such use. The durability of the beams was calculated for several spans between 2 - 12 metres. The calculations for the supporting beams of the bridge were made by Frame 6.0 program and reference calculation was made manually. The beams were dimensioned according to the with eurocodes. The project was on preliminary report on possible constructing of the bridges. The project was a scholarly thesis so the users will have the responsibility of utilising the result. As a result of the project an Excel-program was achieved and by using it is easy to estimate the load carrying capacity of laminated timber arches

Pre-Study for the Arctic Resilience Forum 2018

publishedVersio